3/29/2016

Baby's Breath






kuvat 1 2 3 4

No ei varmaan jää kovin epäselväksi mitä kukkia aiotaan häissä käyttää. Tää on myös yksi häihin liittyvä asia, jonka tiesin jotenkin automaattisesti. Haluan harsokukkaa. Se on jotenkin niin herkkää, kaunista ja ajatonta. Raikkaan valkoista ja sopivan vaatimatonta. Lisäksi se on myös helppohoitoinen ja pysyy kauniina pitkään, joten nuukahtamista ei tarvitse pelätä. Kukkaa tulee mun kimppuun, seppeleeseen, vieheisiin ja pöytäkoristeluihin. Vähän kaikkialle. Mä vähän haaveilen tekeväni kimpun ja seppeleen itse, mutta täytyy ensin treenata muutamat koevedokset näistä (jos ne ei vaikka jostain syystä onnistukaan..).

Ei haluta muutenkaan mitään överiä blingblingiä koristeluihin, vaan boheemin yksinkertaisella mennään. Pöytiin ollaan kaavailtu mahdollisiman paljon eriparisia lasipurkkeja kynttilöitä ja kukkia varten, joita ollaankin nakitettu lähipiiri säästelemään. Purkkeja on ruvennut kerääntymään mukavasti ja niitä notkuu odottelemassa keittiön kaapeissa, partsilla ja vähän pitkin kämppää. Täytyy varmaan kohta keksiä joku järkevä jemma niiden säilytykseen tai kahlataan heinäkuuhun mennessä purkkimeressä.

Kuulin muuten juuri että harsokukan sanotaan symboloivan ikuista rakkautta. Se sopii.

-T

3/25/2016

Follow the Bunny, He Has the Chocolate





Huh mikä viikko takana. Kaikki pääsiäisaskartelut, rairuohot ja munien maalaamiset meni kyllä nyt ihan ohi, enkä oikeastaan ehtinyt edes funtsia niitä. Hyvä että kerettiin pikaisesti edes virpomiset hoitaa. No ei se mitään, ei me himassa olla kuitenkaan. Suunnataan muutaman päivän minilomalle Tallinnaan, ja se on kiva juttu se! Pieni höllääminen tulee nyt tarpeeseen. Tallinna on hyvä ja helppo vaihtoehto varsinkin silloin, kun haluaa vain olla. Siellä on tullut ravattua sen verran tiuhaan tahtiin, ettei ole suurta hinkua nähdä uusia paikkoja tai tehdä mitään sen ihmeellisempää. Voi vain nauttia. Ja piipahtaa ehkä muutamissa kaupoissa. Elättelen toivetta, että reissulta voisi löytyä vaikka pitkään etsinnöissä olleet hääkengät.  

Munakakku (siis toi suklaamuna-juustokakku) on tehty tuunaamalla tätä ohjetta. Jaoin vain täytteen puoliksi, ja sekoitin toiseen osaan tummaa kaakaojauhetta ja marianne crushia. Marjat korvasin suklaamunilla. Maistui!

Kivaa Pääsiäistä <3

-T




3/22/2016

CAMO RECRUSH


Aika perus settiä. Vanha rytky muutaman vuoden takaiselta camo-buumilta, josta päätin modata vähän päivitetymmän version. Alunperin kundien osastolta ostettu kolitsi oli jo pitkään roikkunut hyljättynä kaapin perukoilla, sillä olin käyttänyt sitä joskus muinoin kyllästymiseen saakka, mutten ollut raaskinut poiskaan heittää. Varsinkin raskaana ollessa mukava paita oli päällä harva se päivä, ja sen jälkeen siihen kasvoi pieni ällötys (niin kuin kävi melkein kaikille raskausajan vaatteille). 

Ajattelin kuitenkin antaa paidalle vielä mahdollisuuden. Pätkäisin edestä pituuden napamittaan jättäen selkäpuolen kaarevasti hieman pitemmäksi. Leikkasin irti vanhan resorin, jonka ompelin kiinni uuteen helmaan niin, että vyötärö jäi kivasti pussimaiseksi. Ja kas, taidan olla taas ihastunut.





Kyllä se camo vaan toimii aina - vuodesta toiseen. Ohh näin jo silmissäni kuinka siisti tää on kesällä farkkushortsien kanssa..


-T 


3/17/2016

Save a Wall, Hang a Poster


 Alunperin tarkoituksena oli hankkia Granitista nipsullinen kuminauhavaijeri, jonka olin ajatellut ripustaa olkkarin seinälle. Naru oli kuitenkin omaan tarpeeseeni todella pitkä, ja sitä olisikin joutunut pätkäisemään yli puolet lyhyemmäksi. Sitten bongasin Tigerista kolmen euron pyykkinarun, jossa oli miltein samanlaiset nipsut mukana. En ollut varma onnistuisiko hökötyksen maalaaminen mustaksi, mutta päätin kuitenkin kokeilla (itseasiassa hetken harkitsin sitä ennen maalaamista ihan sellaisenaankin lastenhuoneen seinälle).

Irroitin ensin klipsut, ja suihkin niihin sekä naruun pari kerrosta mattamustaa spaymaalia. Hyvin tarttui molempiin, vaikka aluksi epäilin varsinkin narun värjääntymistä. Kuivumisen jälkeen kokosin homman uudestaan kasaan ja pistin seinälle.





Eihän tuota edes uskoisi samaksi kapineeksi. Narulle voi näppärästi vaihtaa kortteja/kuvia fiiliksen mukaan. Nyt löytyikin samalla vihdoin hyvä paikka polaroid-kuville. 


-T


3/13/2016

Shaggy Coat






Tammikuun alennusmyynneistä tarttui mukaan jättimäinen takki, jota en vain voinut enää jättää rekkiin roikkumaan. Olin tiiraillut mustaa pörrökasaa jo aikaisemmin sillä silmällä, ja tottakai päätin oitis kotiuttaa rotsin kun bongasin puoleen hintaan-alelappusen. Sitten huomasin pienempien kokojen loppuneen. Entä jos mä nyt vaan ostan kolme kokoa isomman takin - tänhän kuuluu olla pikkusen oversize? Hihat roikkui melkein polvissa ja leveyttäkin oli sen verran että sisälle olis mahtunut kaksi mun kokosta mimmiä. No niinhän siinä lopulta kävi että lähdin silti takin kanssa kotiin.



Ratkoin takin vuorikankaan auki sisäpuolelta ja käänsin saumat näkyviin. Molemmilta puolilta lähti leveyttä sellaiset 15cm, ja hihoista pituutta saman verran. Leikkasin, ompelin ja pistin vuoren takaisin umpeen. Ei ollut kovin iso tai vaikea duuni, ja kyllä kannatti, koska tästä on tullut ihan lemppari. Rentoon karvaturriin on ihana piiloutua kevätaamuina ja se käy melkein asuun kuin asuun. Nyt malttaa vielä venailla nahkarotsi-kelejä!


-T



3/08/2016

Synttäri hulinaa





















 2-v synttäriviikonloppu takana. Huh mitä kreisibailaamista! Tälläsistä monta päivää kestäneistä bileistä kestääkin hetki toipua. Aikaa tuli lähinnä vietettyä ruokapöydän ääressä herkkuja popsien ja olokin on nyt sen mukainen, ettei kakuista tarvitse puhua vähään aikaan. Oli hauskaa laittaa tarjolle aikalailla samoja "ysärivibaisia" safkoja, joita omilla lapsuusajan synttäreilläkin on nautittu; mokkapaloja, meloniin tökittyjä cocktail-tikkuja, voileipiä, riisipiirakoita ja suolatikkuja (tosin siihen aikaan ei ollut minions-kakkuja) ja aikuisempaan makuun suolaiset piirakat toimii aina.

Seitsemän taaperoa pystyy muuten aiheuttamaan kämppään samanlaiset tuhot kun pommi olis räjähtänyt, joten ens kerralla skippaan suosiolla esisiivouksen. Mutta olipahan hauskaa!

-T


3/05/2016

Let Spring Begin


Maaliskuu on toivoa täynnä, kevät meinaa kurkkii jo ovella! Jotenkin sen huomaa kun jengi alkaa tässä vaiheessa pikkuhiljaa heräilemään talviuniltaan. Ihana, joka päivä lisääntyvä valon määrä vaikuttaa ainakin meikäläisen vireystasoon. Oon tällä viikolla auringon lisäksi fiilistelly muutamaa muutakin juttua.



Saatiin ystäviltä joululahjaksi kotimaisen Kepardi Companyn seinäkalenteri, ja voi miten onkin ollut mieluinen lahja. Jokaiselle kuukaudelle on oma piirtäen tai maalaten toteutettu kuvansa, joka on printattu A3- kokoiselle paperille. Diggailen ihan hirveesti kalenterin grafiikasta ja sopivan simppelistä ilmeestä. Printti kun vaihtuu seinällä kuukausittain, ei pääse kovin helposti kyllästymään.




Satunaisia teekupposia lukuun ottamatta, oon aina ollut hyvin pitkälti kahvi-ihminen. Nyt musta on muutaman kuukauden aikana kuoriutunut myös tee-ihminen. Tarkemmin ottaen Pukka piparminttu-lakritsanjuuri-tee-ihminen. Maku on suorastaan mainio - sellainen sopivan makea ja freesi. On alkumakua ja jälkimakua. Iltaisin en enää kahvia juo, joten kofeiniton tee on mainio vaihtoehto kun tekee mieli ottaa kuppi kuumaa. Oon koittanut hankkia muitakin makuja, mutta aina huomaan hamuilevani kaapista juuri tätä. Nyt voin luokitella itseni kahvi-tee-ihmiseksi.









Meikäläinen sai olla perjantaina yksin kotona. Ihan yksin ja rauhassa! Meillä oli siis niin sanotusti kämppä tyhjänä (teininä käytettiin tästä ilmaisua "käty", ja järkättiin tietenkin hirveet bileet), joka on nykyisin erittäin harvinaista herkkua. Otin spessusta tilanteesta kaiken irti, ja sainkin paljon aikaiseksi. Meillä vietetään tänä viikonloppuna minimiehen 2-v synttäreitä oikein kahdessa erässä, joten hommaa riittää - koristelua, siivoomista, järkkäilyä ja tarjoiluiden valmistelua. Saattaa kuulostaa työteliäälle vapaaillalle, mutta on ihan ok jos saa olla yksin, leipoa ihan rauhassa, popittaa Draken Hotline Blingiä täysillä ja popsia raakaa mokkapalataikinaa iltapalaksi.


-T

3/02/2016

LIEBSTER AWARD

Sain Kaikki on tässä hetkessä -blogin Anniinalta Liebster award -haasteen. Sama haaste taisi tupsahtaa mulle jostakin viime keväänä pariinkin otteeseen, mutta homma jostain syystä unohtui. Kyseessä on blogeissa kiertävä tunnustus, jossa vastataan 11 kysymykseen, jonka jälkeen haaste pistetään eteenpäin 11 bloggaajalle.









Mikä on parasta bloggaamisessa tähän asti?
Mä kun tykkään räpsiä kuvia, höpötellä ja touhuta kaikenlaista, joten bloggaaminen on mukava harrastus jossa mielenkiinnon kohteet saa yhdistettyä samaan pakettiin. Myös kommenteista ja hyvästä palautteesta tulee tietty aina kiva fiilis. 

Entä haastavinta?
Ajan löytäminen. En tahdo päivittää blogia sillä ajatuksella että mun pitää, vaan koska nautin siitä kun saan tuottaa jotain. On turhauttavaa jos aikaa ei ole niin paljon kun haluaisi.



Kun sinulta lapsena kysyttiin, mikä sinusta tulee isona, mitä vastasit?
Kampaaja

Mikä saa sinut hymyilemään?
Poikani hymy, hyvät teot, aurinko, kun joku uudistaa jotain vanhaa, tyytyväiset asiakkaat, kun bussikuski toivottaa aamulla hyvää huomenta, hauskat viestit, mikä vaan mistä huokuu ilo ja vilpittömyys.


Tämän viikon kohokohta?
Menneellä viikolla ei ole tapahtunut mitään suurta tai mullistavaa, mutta mieleeni tuli ensin muutama pieni hetki; läheisten ilo, vapaa viikonloppu, siisti koti (siis se pieni hetki kun se oli siisti), pari avartavaa keskustelua ystävän kanssa.

Mikä tai kuka inspiroi sinua?
Valokuvat, ihmiset jotka uskovat itseensä ja omaan juttuunsa, persoonalliset ja osaavat henkilöt

Mikä on lempipaikkasi kotona?
Tuntuu että oon aina keittiössä hääräämässä, joten varmaan keittiö.

Aarteesi kotona – esine tai huonekalu – josta pidät erityisen paljon?
Itse tekemäni ruokapöytä. Välillä jään vaan tuijottelemaan pöytää ja mietin että voi että oot ihana.

Kissa vai koira?
Koira. Kissat on jotenki vähän pelottavia.

Mihin haluaisit matkustaa?
Aina sitä haaveilee auringosta ja lämmöstä. Aasian suuntaan olis kiva päästä pitkästä aikaa. Tällä hetkellä ainoa tiedossa oleva reissu painottuu kuitenkin tuonne Suomenlahden toiselle puolelle. Jep taas Tallinnaan, mutta hei reissu se on sekin.

Mitä odotat ensi kesältä?
Kesä-ihmisenä odotan koko kesää ihan kesän takia, mutta kohokohta tulee varmasti olemaan meidän häät. Hui enää neljä kuukautta!


Hitto tähän pitäisi nyt repästä 11 kappaletta ei-niin-tunnettua-bloggaajaa, joille jakaa haaste eteenpäin. Oon kuitenkin ajan puutteen vuoksi itse ihan sairaan huono lukemaan blogeja, eikä mulla oo vakkariluettavien listalla kovinkaan montaa blogia (niitä saa muuten linkkailla tähän, jos mielessä on joku mikä mua saattaisi kiinnostaa!). Lusmuilen siis haasteen jatkamisesta tällä kertaa. 

Aurinkoista loppuviikkoa!

-T