10/30/2015

Halloween-kurpitsa ja täyteläinen kurpitsakeitto




Ensimmäinen kaivertamani Halloween-kurpitsa ever! Oon aina halunnut kokeilla kaivertamista, mutta jotenkin ajatellut sitä hankalana ja sotkuisena puuhana. Hommahan sujuikin sitten yllättävän helposti. Sisuksen hyödynsin maukkaaseen keittoon.

Halloween-kurpitsa ja kurpitsakeitto

Oranssin kurpitsan sisältö (noin 800g)
1 porkkana
2 perunaa
1 omena
1 sipuli
2-3 valkosipulinkynttä
2 tl raastettua inkivääriä
200g tuorejuustoa (käytin paprika)
1 dl appelsiinimehua
6 dl kasvislientä
suolaa
pippuria
voita paistamiseen

Pese ensin kurpitsa hyvin. Hahmottele kasvot tussilla tai muulla kynällä. Leikkaa hattu irti terävällä veitsellä. Kaiva siemenet ulos ja koverra lusikalla malto eri kippoon. Paksuutta reunoille voi jättää 1-2cm. Kaiverra silmät ja suu kurpitsaan veitsellä (ja varo niitä sormia!). Säilytä viileässä. Kurpitsan sisälle turvallisin vaihtoehto on pattereilla toimiva led-kynttilä.

Laita kuoritut ja paloitellut porkkana, omena ja perunat suureen kattilaan kiehumaan kasvisliemeen. Silppua sipuli, valkosipuli ja kurpitsa, ja kuullota pehmeiksi pannulla voissa. Lisää seos kattilaan inkiväärin kanssa. Anna hautua 10 min ja soseuta. Lisää mukaan tuorejuusto ja appelsiinimehu, ja mausta makusi mukaan. Jos keitto tuntuu liian paksulta, lisää nestettä. Soseuta uudestaan.

Huuhdo siemenet siivilässä, ja valuta vesi hyvin pois. Paahda rapeiksi kuivalla pannulla tai tilkassa öljyä, ja lisää ripaus suolaa. Siemenet ovat valmiita, kun ne saavat väriä ja hieman turpoavat. Ripottele kourallinen keiton pinnalle lautaselle.












Karmivaa viikonloppua!

-T

10/27/2015

Koska syksy








No voi vitsit kun meillä oli poitsujen kanssa mukava Tampereen reissu. Ei mitään suunnitelmia, vaan pelkkää luppoaikaa. Kaupungista löytyikin roppakaupalla aurinkoa, puistoja, kahviloita, ihania sisustuskauppoja ja kirppiksiä, joita meikäläinen pääsi kieli pitkällä kiertelemään. Chillattiin, mässäiltiin herkkuja hotellihuoneessa ja päädyttiinpä vielä kylpyläänkin. Tämmöset extemporet on kyllä ihan parhaita. Ja nyt hitto vie kotimaan matkailu kunniaan!


-T



10/23/2015

Hupparista hame











Kuka muistaa sen yhen kesärotsin, jonka väkersin hupparista ja farkkutakista? Niin siitähän meni takki-tarkoitukseen vaan hihat ja huppu.. Törmäsimpä hetki sitten siihen jäljelle jääneeseen palaseen ja tottamooses päätin käyttää kankaan hyödyksi. 

Hetken pähkäilyjen jälkeen pätkäisin kappaleen kainaloiden alta kahtia, ompelin vyötärölle nauhakujan, ja pujotin narun siitä läpi. Ja kas, nyt omistan ehkä rennoimman ja mukavimman hamosen ikinä! Ja vielä niin pienellä vaivalla, että mietin miksi ihmeessä en ollut keksinyt tätä aikaisemmin..






 Oikein passeli paksujen sukkisten kaverina nyt viileämmillä säillä. Annoin sille ihan nimenkin - rentoiluhame. Just tajusin että oon rentoillut se päällä melkeen koko viikon (heh vaikka rentoilijan sijasta näytän ehkä enemmän joltain itsensäpaljastelijalta ton avonaisen rotsin kanssa).

Mut meidän jengi lähtis nyt viikonlopuksi rentoilemaan Tampereelle, nääs!


-T

10/21/2015

Rottinkirakkautta







Rottinkihimo. Se kun iski niin eihän tuo antanut mielenrauhaa. Himon kohteena oli aluksi katosta roikkuva versio, jota tähän hätään ei meinannut löytyä sitten millään. Mutta löysinpäs ihan vahingossa jotain muuta, nimittäin ehkä mailman söpöimmän rottinkituolin. Bongasin tuolin torista ja sehän käytiin heti hakemassa, ettei joku muu ehdi ensin. Tää on jotenkin niin siro ja nätin mallinen, että meikäläinen ihastui oitis. Tuolin mukana tuli tyypillinen sidottava pehmuste, mutta jotenkin talja istui omaan silmääni paremmin, eikä peitä koko tuolia. Rottingista tulee yleensäkin vahvat vibat lapsuudesta, varmaan siksi koska muistan meidän olohuoneessa olleen niitä parikin kappaletta.



Törmäsin kivaan ombre-tyynyyn instagramissa, ja ohjeet tähän löytyivät Nuapurissa-blogista.  Lähdin tosin pikkusen soveltamaan ideaa lisäämällä valkoiseen tyynynpäälliseen ensin keltaista kankaanpainoväriä keskelle ja mustaa toiseen reunaan, jonka jälkeen sudin värit paksulla siveltimellä häivyttäen valkoista reunaa kohti.


-T





10/16/2015

Oh! The Places You'll Go

 
Siellä se nyt killuu, lastenhuoneen katossa. Olin etsiskellyt kivaa persoonallista valaisinta, ja nooh itselleni hyvin tyypilliseen tapaan vilkuilin ensin kaupat läpi, ja koska en löytänyt mieleistäni, päädyin lopulta tekemään lampun itse. Idea putkahti jostain mieleeni, eikä siinä tarvinnut kauaa Pinterestiä plärätä, kun päätin toteuttaa kuumailmapallosta oman versioni. Mun mielestä "jujua" lampussa on jo itsestään, joten tein varjostimesta simppelin musta-valkoisen, ja jätin värit pois. Kyytiin valittiin hiiri nimeltä "Piippiip".


Minikokoisen viirinauhan väkersin mustasta dc-fixistä ja langasta, jonka kiinnitin liimalla riisipaperivarjostimeen. Korin taittelin mustasta huopakankaasta maitorahkapurkin ympärille, ja solmin neulan avulla varovaisesti kiinni varjostimeen.

Mun mielestä kuumailmapalloissa on aina ollut jotain kiehtovaa, vaikka en oo itse koskaan kyytiin päässytkään. Onneks Piippiip pääsi.

-T

10/14/2015

Petrol blue




Oli pakko käydä hamstraamassa muutamat pöksykankaat, kun tajusin että suurin osa minimiehen vaatteista on jotenkin kummasti kutistunut kesän aikana, ja varsinkin housut tuntuu jääneen kovin lyhkäsiksi. Tää äippä ei vain voi uskoa miten toinen voi kasvaa niin hurjaa vauhtia! Yksi tuttuni kerran tokaisi, ettei ole mitään järkeä ommella itse lapselle vaatteita, kun niitä saa nykyään niin edullisesti valmiina. No niinhän niitä saa, ja suurimmaksi osaksi niitä kaupasta tai kirppikseltä ostelenkin. Välillä on vaan kivaa tehdä itse.


-T

10/11/2015

Keisarin uudet vaatteet


Kirjahylly olohuoneessa on sivistyskodin merkki? No siitä en tiedä, eikä meillä kauheesti niitä kirjojakaan ole, mutta uutta hyllyä oon tiiraillut jo tovin olohuoneeseen yhden vitriinikaapin tilalle. Etsinnöissä oli sironmallinen, keveä ja ajaton hylly, ja punnitsin eri vaihtoehtoja String systemistä Elfa-järjestelmään. Lopulta hommasin torista puoli-ilmaisen vanhan Lundian tikashyllyn. Ilmoituksen kuvassa se näytti olevan vähän kulunut, mutta pienellä vaivalla pelastettavissa. Livenä mokoma olikin ihan jäätävässä kunnossa. En tiedä mikä näissä toivottomissa tapauksissa vetää mua puoleensa, kun päätin taas ottaa haasteen vastaan pistää hyllyn kondikseen. Tikkaissa oli reikiä, nauloja ja niittejä, hyllylevyt lommoilla ja puu vähän halkeillut (ja aika päheen sivukankaankin oli joku siihen niitannut). Jos olisin maalannut hyllyn, olisi hiomisessa ja tasoittelussa aivan ollut kauhean sotkuinen urakka, ja kuivuminenkin olisi vienyt oman aikansa. 





Vaikka täyspuulle suosittelenkin ensisijaisesti maalaamista, hetken pohdinnan jälkeen päädyin päällystämään hyllyn dc-fix kontaktimuovilla, joka oli tässä tapauksessa järkevämpi (vaikkakin vähän tyyriimpi) vaihtoehto. Ei hiontapölyä, ei maalin roiskeita, ei kymmentä eri vaihetta ja kuivumisen odottelua. Yllättävän näppärästi homma menikin, vaikka olihan tossa pieni duuni. Päällystelin aina yhden hyllyn kerrallaan silloin tällöin, joten homma ei tuntunut lainkaan urakalta.

Pinta on tasainen ja kestävä, eikä kalvon läpi näy ollenkaan pahasti vanhat kolhut ja ruhjeet, vaan puun syyt kuultavat kauniisti. Reunatkin asettuivat suht siististi, eikä muovi repsota juuri mistään. Erityisesti tykkään lopputuloksen tasaisen mattaisesta pinnasta joka on helppo puhdistaa.





Hyllylevyt ja sisältö eivät tosin ole vielä löytäneet oikeita paikkojaan, sillä kiireessä vaan mäiskäsin tavarat edes jotenkin paikoilleen. Täytyy sitten järkkäillä ajan kanssa. Tää tuli oikeastaan sen uuden sohvan kaveriksi. Ja tää juontaa juurensa myös siihen ketjureaktioon, josta oon aikaisemmin höpöttänyt; vaihdat huoneesta yhden huonekalun, sitten huomaat ettei joku muu enää sovikkaan siihen, ja lopulta huomaat pistäneesi melkein koko sisustuksen uusiksi. No mutta, miltäs näyttää?


-T

10/07/2015

Splatter Shirts


Mullahan on puhelimessa se inspisalbumi, johon keräilen kuvia vähän milloin mistäkin. Kivoista ideoista ja silmäämiellyttävistä jutuista. Bongasin kuvan t-paidasta, jonka olin räpsäissyt Tallinnan River Islandin lastenosastolta joskus viime keväänä. Itseasiassa meinasin ensin ostaa paidan pikkujäbälle, mutta keksin että samantapainen olisi helppo koittaa toteuttaa itse tekemällä. Hetken mielijohteesta päätin tehdä samanlaisen itsellenikin - täytyihän sitä saada reissuun jotkut tiimipaidat meille!








Tarvikkeina valkoinen puuvillainen t-paita ja suihkemaista kangasväriä (tätä voi tehdä itsekkin sekoittamalla tavallista kankaanpainoväriä veden sekaan suihkepulloon).


Paita kannattaa pestä ensin, niin väri tarttuu paremmin. Suojaa ympäristö ja suihki menemään. Päälle voi myös roiskia pensselillä pisaroita. Oikeastaan niin naurettavan helppo DIY, että tässä on suorastaan vaikea epäonnistua, ja sopii varmasti kivaksi puuhailuksi myös isompien lasten kanssa. Väri kiinnitetään silittämällä paidan kuivuttua. 

Tajusin et täähän on varsin täydellinen mulle duunipaidaksi, koska hiusväreistä syntyviä tahroja on vaikea erottaa roiskeiden seasta. Ehkä täytyy tehdä yhdet vielä mustana ja burgundina nyt syksyksi..

-T



10/05/2015

Varpaat hiekassa












Kukkuu, taas täällä! Takana varsin vauhdikas Kreikan reissu kahden taaperon perässä juostessa. Oli lämmin, oli kivaa, oli hauskaa, oli lomaa, jos ei lasketa niitä pieniä kommelluksia ja kömmähdyksiä, joilta harvoin pääsee reissuilla kokonaan säästymään. Mentiin matka näiden kahden veijarin ehdoilla, jotka kyllä piti huolen siitä ettei vahingossakaan päästy liikaa paikoillamme löhöilemään ja nautiskelemaan. Altaiden luona ja liikenteessä täytyi olla koko ajan silmät tarkkana, on ne niin pirun nopeita tyyppejä! Meikäläinen jätti vahingossa himaan muunmuassa just sen kassin, jossa oli kaikki bikinit, mutta onneksi rauhallisimmistakin turistirysistä löytyy rantareleitä. 

Kyllä mä nyt vähän ymmärrän miksi ihmiset harrastaa noita pakettimatkoja. Kreikkalainen ruoka ja aurinko tekivät terää tähän pimenevään syksyyn, ja pieni breikki tuli jotenkin nyt niin mukavaan saumaan. Täällä odottivat punaiseksi värjäytyneet puiden lehdet, jättimäinen vuori pyykkiä ja ikävöivä isi.


-T